Järjestelmäkamera vai ei?

18.12.2007 Kategoria: Valokuvaus
Noin neljä vuotta sitten Digital Photography Review -verkkosivustolla (ja muillakin sivustoilla) käytiin väittelyä siitä, onko Canon EOS 300D parempi kamera kuin Sony DSC-F828. Kameroiden keskeinen ero on siinä, että ensin mainittu on järjestelmäkamera ja toiseksi mainittu on bridgekamera. Molemmat kamerat julkistettiin samaan aikaan vuonna 2003. Väittely itsessään oli järjetön koska se perustui ensin kameroiden teknisiin tietoihin, sitten esimerkkikuviin ja lopulta muutamiin arvosteluihin. Olin hankkimassa jompaa kumpaa näistä kameroista, joten seurasin väittelyä, vaikkei se ollut kovin järkevää, koska yhdelläkään väittelijällä ei ollut kokemusta kummastakaan kamerasta. Nyt vuosia myöhemmin omaan kattavan kokemuksen molemmista kameroista, joten voin verrata niitä järkevästi. Nykyään molemmat kamerat ovat osittain jo vanhaa tekniikkaa, mutta monet samat eroavaisuudet ovat edelleen olemassa bridgekameroiden ja aloittelijatason digitaalisten järjestelmäkameroiden välillä.

Kuvan laatu

Yleisesti ottaen bridgekameroissa on pienemmät sensorit kuin digitaalisissa järjestelmäkameroissa. Pienempi sensori tarkoittaa yleensä kohinaisempaa kuvaa. Mielestäni kuitenkin monissa bridgekameroissa kuvan laatu on riittävän hyvä useinpiin tarkoituksiin. Toinen kuvan laadun tekninen piirre on terävyys. Valokuvan terävyys riippuu suuresti kameran objektiivista. Koska järjestelmäkameran objektiivi voidaan vaihtaa, puhutaan enemmänkin objektiivien terävyydestä kuin järjestelmäkameroiden terävyydestä. Monet kittiobjektiivit (paketin mukana tuleva objektiivi) eivät ole kovinkaan korkealaatuisia. Lisäksi kittiobjektiivin zoomin laajuus ei ehkä ole riittävä. Toisaalta korkealaatuisessa bridgekamerassa voi olla useinpiin tarkoituksiin soveltuva terävä ja valovoimainen objektiivi suurella zoomilla.

Koko, Paino ja Joustavuus

Bridgekamera voi olla huomattavasti pienempi ja kevyempi kuin vastaavalla zoom-objektiivilla varustettu digitaalinen järjestelmäkamera. Ja jos järjestelmäkameran zoom koostuu useasta objektiivista, on bridgekamera paljon pienempi kokonaisuus. Minulla oli tapana pitää bridgekameraa ja pöytäjalustaa aina mukanani, mikä osoittautui hyvin joustavaksi ratkaisuksi. Nykyään kun käytän digitaalista järjestelmäkameraa, minusta joskus tuntuu, että raskas ja tilaavievä laitteisto on luovuuteni edessä. Järjestelmäkameralaitteisto voi luoda helposti kaksi ongelmaa:

• Laitteisto on liian raskas, jotta sitä voisi aina kantaa mukana
• Aina ei ole aikaa vaihtaa sopivaa objektiivia

Asetukset ja ominaisuudet

Voisi luulla, että digitaalisessa järjestelmäkamerassa on enemmän arvokkaita asetuksia ja ominaisuuksia kuin bridgekamerassa. Tämä ei kuitenkaan aina pidä paikkaansa. Esimerkiksi Sony DSC-F828 bridgekamerassa on nopea täsmäys salamalle, mikä puuttuu Canon 300D järjestelmäkamerasta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Canon 300D järjestelmäkamerassa ei voida käyttää salamaa täytevalona kun kuvataan nopeilla suljinajoilla.

Toinen upea ominaisuus Sony DSC-F828 bridgekamerassa on reaaliaikanäkymä LCD-näytöllä yhdistettynä kääntyvään kameran runkoon. Tämä mahdollistaa vaivattoman kuvien somittelun kirjaimellisesti maan tasolta. Taas jotain, mikä ei useinkaan olisi mahdollista monilla aloittelijatason digijärkkäreillä.

Huomaa, että ominaisuudet (ja niiden puute), jotka tässä mainitaan kuuluvat näihin kameroihin. Jokainen kamera tulee erilaisten asetusten ja ominaisuuksien kanssa. Nämä ovat vain esimerkkejä kameroiden Sony DSC-F828 ja Canon 300D eroista.

Oppimiskäyrä

Monet ovat huolissaan digitaalisen järjestelmäkameran oppimiskäyrästä. Se on turhaa. Digitaalisissa järjestelmäkameroissa on sama automatiikka kuin kompaktikameroissakin. Painat nappulaa ja kamera ottaa kuvan automaattisilla asetuksilla. Manuaaliset asetukset ovat sitten tämän lisäksi. Kun verrataan digitaalista järjestelmäkameraa ja bridgekameraa, sanoisin, että oppimiskäyrä on on sama. Niissä molemmissa on karkeasti ottaen samat manuaaliset asetukset ja joitain eroavaisuuksia. Digijärkkäreissä on vaihdettava objektiivi, mutta siinä ei ole paljonkaan ylimääräistä opeteltavaa. Joten älä huoli, oppimiskäyrä on sama molemmille ja molemmista löytyy kompaktikameran automatiikka.

No Järkkäri vai bridgekamera?

Jos haluat parasta mahdollista kuvan laatua on valinta helppo: hankit digitaalisen järjestelmäkameran. Toisaalta taas jos haluat pitää kameraa aina mukanasi, pärjäät ehkä paremmin bridgekameran kanssa. Yksi näkökulma on se, että jos olet tosissasi valokuvauksesta, ostat todennäköisesti digitaalisen järjestelmäkameran kuitenkin jossain vaiheessa tulevaisuudessa. Mielestäni kaikki riippuu siitä, millainen valokuvaaja olet ja mitä kameran ominaisuuksia arvostat. Henkilökohtaisesti ikävöin nopeaa salaman täsmäystä ja kääntyvää kameran runkoa käyttäessäni monia aloittelijatason digijärkkäreitä. Toisaalta taas käyttäessäni bridgekameraa tiedän vaihtavani kuvan laatua kannettavuuteen. Ainoa ratkaisu saada parhaat palat molemmista maailmoista saattaa olla kahden kameran hankkiminen.

Suosittelen tekemään kattavan tutkimuksen ja miettimään mikä on paras kamera juuri sinulle. Ja muista, että valokuvan arvo määräytyy osittain teknisen laadun mukaan, mutta pääasiassa sommitelman mukaan.